Psykoanalyyttinen psykoterapia, tai toisin sanoen, psykodynaaminen psykoterapia, juontaa juureensa psykoanalyysistä ja sen lähtökohtana on ajatus, että ihmisellä on tiedostamaton tunne-elämä. Lisäksi lähdetään siitä, että ihmisen kokemalla kärsimyksellä, johon hän hakeutuessaan terapiaan haluaa apua, on merkitys. Kärsimyksellä on tarkoituksensa. Masennus, pakkomielteet, ihmissuhdeongelmat tai mistä milloinkin on kyse ovat subjektiivisia ongelmia, jotka viittaavat sisäisiin konflikteihin sekä elämän ongelmiin, jotka usein ovat peräisin henkilön elämäntarinasta. Parantamalla tietoisuus omasta tunne-elämästään, eli niistä ajatuksista, kuvitelmista ja peloista, joita kantaa, jotka muokkaavat maailmannäkemyksen ja tästä johtuen, miten elämänsä elää, on omiaan parantamaan edellytykset tulla toimeen vaikeutensa kanssa sekä elämään elämänsä suuremmalla valinnanvapaudella. 

Näin ihminen pystyy uudella ja tarkoituksenmukaisella tavalla käsittelemään sisäiset ja ulkoiset tilanteet ja ristiriidat. Psykoanalyyttinen psykoterapia merkitsee ihmisen sisimmän avautumista ja sen parempaa ymmärtämistä.